Aurinkoinen tiistai Kesärinteellä
Tiistai valkeni leirissä lämpimänä ja aurinkoisena, mikä sopi oivallisesti päivän ensimmäisiin ohjelmiin: vesiurheilu ja kesäkylien omat projektit. Kukin kylä pääsi vuorollaan rantaan melomaan, suppailemaan ja nauttimaan auringosta, hattu päässä ja aurinkorasvattuna tietysti. Samaan aikaan pyörivät toinen toistaan mielikuvituksellisemmat projektit. Hittavaisten näppärissä kätösissä syntyi leirialueen laidalle rinteeseen hyppyrimäki, jossa toinen toistaan värikkäämmät pulloraketit kiisivät valonnopeudella. Vetehiset puolestaan väsäsivät kentälle eeppisen boffausareenan, jota reunustavat kivet kuulemma jollain lailla liittyvät eilen leirissä nähtyihin hahmoihin ja heidän ikiaikaiseen tarinaansa. Krakenit pääsivät kokeilemaan kankaanpainantaa, ja sen tuloksena saunaterassilla näkösuojaa tuovat verhot saivat uuden ilmeen kesäkylien tunnuksista. Päivän mittaan päästiin lisäksi saunomaan ja testaamaan uutta jännittävää vesiliukua!
Illan laskiessa leiriin saapuivat uudellen jo eiliseltä tutut Kraken, Hittavainen ja Vetehinen. Vaikka eilisen kisailun tulos olikin selvä, halusivat leirimaskotit vielä selvittää, kuka heistä olisi paras ja vahvin. Tässä tehtävässä heitä auttoi vaka vanha Väinämöinen, joka oli saapunut Kesärinteelle aina Kalevalan mailta saakka. Tässä koitoksessa paremmuus ratkottiin keräämällä merkintöjä Väinämöisen taistelupassiin erilaisia rasteja suorittamalla. Vaan kuinkas kävikään: kuumeisen rastien kiertelyn päätteeksi ei Väinämöinen julistanutkaan voittajaa vaan ilmoitti hyödyntävänsä leiriläisten keräämät taidot ja voimat itse saadakseen sammon takaisin. Tästä Kraken, Hittavainen ja Vetehinen ryhmineen vallan vimmastuivat ja alkoi taistelu, jossa kutitusloitsut ja kärrynpyörätaiat lentelivät pitkin lippuaukiota. Pitkään Väinämöinen piti pintansa, mutta sitten henget ymmärsivät yhdistää voimansa ja käyttää apunaan sekä leiriläisiä että maagisia taikakiviään. Yhteistyön voimalla saatiin Väinämöinen lopulta ymmärtämään, että hän on mahtava ja voimakas hahmo ihan omana itsenään eikä hänen tarvitse viedä muilta voimia voittaakseen sammon takaisin Louhelta. Kaksi päivää jatkunut kisailu päättyi koko leirin yhteiseen “Voittajajoukkue!”-huutoon, ja leiri voi jatkua sopuisissa merkeissä. Sovinnon myötä olikin aivan erityisen mukavaa maistella herkkupannukakkua hillon kera vielä ennen hampaidenpesua ja muita iltapuuhia. Huomenna sitten retkeillään, mutta siitä lisää myöhemmin!
