Jännittävä juhannusviikon keskiviikko Kesärinteellä
Jo joutui armas aika ja oltiin jo keskiviikossa, leirin viimeisessä kokonaisessa päivässä! Sehän tarkoitti tietysti retkeä, joten päivä starttasi reippaasti retkivarusteiden pakkaamisella heti aamupuron jälkeen. Retkivalmistelut kuitenkin keskeytyivät yllättäen, kun päätalon parvekkeelle ilmestyi ihkaoikea kirjailija, Siskela Kivi! Siskela on ilmeisesti majaillut päätalon komerossa jo pidemmän tovin uutta kirjaansa valmistellen, mutta inspiraation puute on haitannut projektin loppuun saattamista. Kuultuaan leiriläisten suuntaavan retkelle Rusutjärven uimarannalle Siskela pyysi heiltä apua. Leirissä oli jo edellisenä iltana kuultu huhuja legendaarisista Rusutjärven taikakivistä, ja nämä kivet Siskela toivoi leiriläisten tuovan tullessaan leiriin. Mikä jottei, tuumivat leiriläiset, ja suuntasivat kohti määränpäätä osa meloen, osa metsäpolkuja pitkin.
Uimarannalla nautittiin aurinkoisesta päivästä vesileikkien ja ruoanvalmistuksen merkeissä. Retkikeittimillä loihdittiin maukasta retkirisottoa, minkä voimin lähdettiin selvittämään, olivatko tarunhohtoiset kivet todella piilossa Rusutjärven rannoilla. Tovin saivat ahkerat aarteenmetsästäjät johtolankoja jäljittää, mutta lopulta metsän kätköistä löytyi kuin löytyikin kolme taikavoimin varustettua kiveä, yksi kutakin ryhmää kohden. Välipalan jälkeen oli aika palata leiriin, osa jälleen vesiteitse eväslaatikoita kuljettaen ja osa jalan hilpeästi laulellen.
Juuri ennen päivällistä kirjailija Kivi ilmestyi taas paikalle ja ilahtui ikihyviksi lasten tuliaisista. Siskela oli aikeissa lukita kauniit hohtavat kivet omaan kassakaappiinsa lukkojen taakse, mutta silloin marssi paikalle Birgitta, Rusutjärven kylän vanhin, joka tomerasti kielsi Siskelaa omimasta tarunhohtoisia kiviä itselleen ja vaati, että kivien oikeat löytäjät saisivat yhtä lailla niistä nauttia. Siskela ei vaatimuksiin suostunut vaan haastoi Birgitan kaksintaisteluun! Lopulta Siskelan kukisti kutituskirous, johon leiriläisetkin osallistuivat. Yhdessä todettiin helteen sekoittaneen Siskelan pään ja viilennettiin taitelijaparan baskerin alla kuumentunut pääkoppa parilla ämpärillisellä virkistävää vettä. Kivet saivat jäädä lippuaukiolle kaikkien ihasteltavaksi ja leiriläiset siirtyivät herkuttelemaan pitaleivillä.
Illan pikkuhiljaa hieman viiletessä vietettiin leirissä viimeisen illan kunniaksi vielä leiridiscoa. Aluksi kesäkylät esittelivät muille projektinsa: Vetehiset kuvailivat tiistaina paistamiensa kaurakeksien makua ja koostumusta, Hittavaiset esittelivät sympaattisen kivikylänsä ja kaikki saivat testata Krakeneiden rakentamaa temppurataa. Illan mittaan tanssibattleissa bailattiin muun muassa Puuha-Peten tahtiin ja villeimmät veivaajat viilentyivät virkistävässä vesisuihkussa. Jokainen sai myös jättää värikkäät leiriterveisensä koko leirin yhteiseen taideteokseen. Viimeisten hitaiden saattelemana kömmittiin lopulta yöpuulle hampaat puhtaina ja maha räiskäleitä pullollaan. Kiitos tästä päivästä, se — oli — kiva!
