Vesileikkejä ja trooppisia kaloja
Tiistaina korkealla Kiljavan taivaalla möllöttävä aurinko helli jälleen leiriläisiä. Kun aamutoimet oli suoritettu, aamupalat vedetty nassuun ja lippu nostettu, pääsivät leiriläiset hulluttelemaan toimintapisteille. Laatikkoleikissä ja kiipeilyseinällä nähtiin onnistumisia ja itsensä ylityksiä, kun hurjapäät kokosivat jopa 15 maitolaatikon korkuisia torneja ja koskettivat kiipeilyseinän huipulla lymyilevää kumiankkaa. Helteinen sää kiidätti leiriläisiä myös veden ääreen, niin uimaan kuin melomaan ja suppailemaankin. Päivän erikoisuutena leiriläiset pääsivät käymään Kiljavan omalla pelikojulla, jossa tunnelma oli kuin Linnanmäellä konsanaan.
Lounaan, telttakylien laatuajan sekä leiriläisten rakastaman kanttiinin jälkeen päästinkin jo päivällisen tekoon. Leiriläiset pääsivät nimittäin valmistaan itse oman päivällisensä, milläs muullakaan kuin tosi retkeilijän parhaalla kaverilla trangialla. Tarkan viipaloinnin, mittaamisen ja maustamisen jälkeen kattiloissa kiehui herkullista, ja kuumana päivänä hyvin nesteyttävää, nakkikeittoa. Mikäköhän siinä onkaan, kun itse tehty ruoka maistuu aina kaikista parhaalta?
Päivällisen jälkeen oli vielä iltaohjelman vuoro. Kipinän Drontit ja Fantit pääsivät vielä kerran pulahtamaan viilentävään Märkiön veteen. Kiljahdukset vain kuuluivat, kun uimaparit pääsivät läiskyttelemään ja ilakoimaan veteen. Samalla sisukkaat saunojat saivat nauttia kipakoista löylyistä. Sauna ja uiminen, jos mitkä tekevät kesän!
Liekissä ja Palossa ilta vietettiin puolestaan jännittävän rooliohjelman parissa. Päivällisen jälkeen lippuaukealla sätki parvi huolestuneita ”Nemoa etsimästä” tuttuja kaloja. Olivat kuulemma tulleet Kiljavalle retkelle. Tällä kertaa Nemo oli tallella, mutta sen sijasta porukan unohtelija Dori oli teillä tietämättömillä. Onneksi kuitenkin keksittiin, että ehkä Dori löytäisi paikalla, jos Kiljavalle saataisiin oikein merellinen tunnelma. Vesielementti olikin läsnä monessa eri muodossa, niin vesisotana, märkäsukkaviestinä kuin merivirtoja mimikoivana sadettimenakin. Yhdellä rastilla leiriläiset pääsivät kaatamaan paahteessa kuivuneen kalan päälle vettä. Pikkuhiljaa se alkoikin virota, ja leiriläisten yllätykseksi paljastuikin, että kyseessä oli itse Dori! Tämä oli aivan unohtanut, kuka hän onkaan. Pohdinnan jälkeen ymmärrettiin, että kyseessä onkin inhottava kesäisen päivän vihollinen eli auringonpistos. Onneksi Dori saatiin kuntoon, ja jatkossa muistavat leiriläisetkin varmasti vetää hatun tiukasti päidensä suojaksi.
