Kiljavan Leirikesän erilaiset leiriläiset

Kaikenlaiset lapset voivat osallistua Kiljavan Leirikesän yöleireille Hyvinkäällä. Pystymme tarjoamaan elämyksellisiä leirejä Kiljavalla myös lapsille, jotka tarvitsevat muita enemmän tukea ja apua leirin aikana. Kehitysvammaiset lapset ovat osallistuneet Kiljavan perinteisille kesäleireille jo yli 20 vuoden ajan ja oman tai jaetun leiriavustajan kanssa on voinut tulla mukaan jo monena kesänä. Suurimmalla osalla leireistä on bronttoja, eli noin 13–15 -vuotiaita yläkouluikäisiä leiriläisiä. Lisäksi Kiljavalla on vuosittain paljon diabetestä sairastavia lapsia. He osallistuvat leireille osana muuta lapsiryhmää, vaikkapa omien kavereiden ja sisarustensa kanssa yhdessä.

leiriläiset Brontot Avustajaa tarvitsevat leiriläiset Kehitysvammaiset leiriläiset Diabeetikko leiriläisenä

Leiriläiset

Valtaosa leirille osallistuvista lapsista pärjää leirillä oman ikätasonsa mukaisesti. Lapset majoittuvat noin 16–18 lapsen ryhmissä, joita kutsutaan telttakyliksi. Kesäleireillä telttakylässä on viisi tai kuusi telttaa, joihin kuhunkin voi majoittua 2–5 leiriläistä.Talven leireillä ryhmät voivat olla hieman pienempiä ja majoitus on sisällä leirikeskuksessa 2–6 hengen huoneissa.

Leiriläiset ovat iältään alakouluikäisiä, pienimmät vasta koulun aloittaneita 7-vuotiaita ja vanhimmat ehkä yläkouluun siirtyviä 13-vuotiaita.

Jokaista telttakylää vetää 2–4 omaa leiriohjaajaa, joiden lisäksi leirillä on myös niin sanottuja yleisohjaajia huolehtimassa leirin sujumisesta ja korkealaatuisesta leiriohjelmasta. Kussakin telttakylässä on lasten lisäksi noin 2–4 bronttoa, eli 13–15 -vuotiasta leiriläistä lasten "leiri-isosiskoina- ja veljinä".

Brontot

Suurimmalla osalla leireistä on bronttoja, eli noin 13–15 -vuotiaita yläkouluikäisiä leiriläisiä. Brontto on ollut aiemminkin leireillä sekä tuntee leirialueen ja leirin tavat jo valmiiksi.

Brontoilla on leirillä ihan oma rooli. He ovat leirikonkareita ja toimivat leiriläisille turvallisina "leiri-isosisaruksina". Brontot majoittuvat omissa teltoissaan ja tekevät paljon omia asioitaan leirien aikana, mutta jokainen brontto kuuluu myös johonkin lasten telttakylään.

Brontoilla on leirin aikana muutamia erilaisia leirin toimintaa tukevia tehtäviä. Leikkivälinevaraston tai kirjaston järjestyksen ylläpito tai esimerkiksi pieni auttelu keittiössä kuuluvat bronttojen normaaliin päiväaskareisiin leirillä.

Brontoille järjestetään leirien aikaan myös aivan omaa tekemistä ja heistä pitää huolta yksi tai kaksi bronttojen omaa ohjaajaa. Brontot pääsevät kurkistamaan leiriohjelman kulissien taakse ja voivat toteuttaa ohjelmaa lapsille leirillä.

Avustajaa tarvitsevat leiriläiset

Osa lapsista tarvitsee leirillä ollessaan muita lapsia enemmän aikuisen tukea. Apua voi tarvita vaikkapa sosiaalisissa tilanteissa tai oman toiminnan ohjauksessa. Leiriavustaja voi tulla kyseeseen myös, jos lapsella on jokin kehitysviive tai lapsi saattaa käyttäytyä aggressiivisesti muita lapsia tai henkilökuntaa kohtaan. Leiriavustajaa ei yleensä tarvitse, jos tuen tarve liittyy oppimisviiveisiin koulussa, diabeteksen hoitamiseen tai muuhun lääkitystä vaativaan sairauteen.

Avustajaa tarvitsevalla lapsella on leirillä oma tai yhteinen ohjaaja toisen avustajallisen leiriläisen kanssa, joka auttaa ja tukee leiriläistä tarpeen mukaan. Ohjaaja auttaa leiriläistä juuri niissä tilanteissa, joissa hän tarvitsee apua. Avustajaa tarvitsevat lapset majoittuvat samoissa telttakylissä muiden lasten kanssa, eli avustajaa tarvitsevan lapsen telttakylässä on tavallista enemmän ohjaajia.

Avustajaa tarvitsevan leiriläisen leireily onnistuu hienosti, kun leirillä tiedetään lapsen tarpeet jo etukäteen ja niihin pystytään valmistautumaan ajoissa. Leirikesä osoittaa leirille tulevalle lapselle avustajan omasta henkilökunnasta. Yöleirien erityislasten tiiminvetäjä eli erkkamestari on ennen leiriä lapsen kotiin yhteydessä ja kartoittaa lapsen tilanteen ja tuen tarpeen yhdessä huoltajien kanssa.

Avustajaa tarvitsevia leiriläisiä otetaan lähes kaikille Kiljavan Leirikesän leireille. Tarkemmat tiedot näet ajankohtaisesta leiriaikataulukosta ja varauspalvelusta.

Kehitysvammaiset leiriläiset

Osalla Kiljavan Leirikesän leireistä on mukana noin 7–14 -vuotiaita kehitysvammaisia lapsia. Kehitysvammaiset lapset leireilevät muiden leiriläisten kanssa samoilla leireillä osana isompaa ryhmää. Valitettavasti pyörätuolilla leireily ei onnistu alueen maaston takia.

Kehitysvammaisia leiriläisiä tuetaan ja autetaan päivittäisissä toiminnoissa lapsen tarpeiden mukaan. Kun leirielämä tuettuna ja ohjattuna sujuu, saa lapsi itse paljon enemmän irti leirijaksostaan. Muiden telttakylien kanssa tehdään paljon yhteistyötä ja lähtökohta leirillä on, että kehitysvammaiset osallistuvat leirin ohjelmaan ja tekemiseen samalla tavoin kuin kaikki muutkin lapset. Leiriläiset, joilla on kehitysvamma ovat osa isompaa telttakylää ja osallistuvat leirin ohjelmaan ja tekemiseen samalla tavoin kuin kaikki muutkin leiriläiset.

Leirillä majoitutaan pienessä telttakylässä. Kehitysvammaisten leiriläisten ryhmässä on noin 7 lasta sekä 5–9 ohjaajaa, joista neljä on aina paikalla. Yöohjaaja nukkuu lasten kanssa samassa teltassa. Leirin aikana voidaan esimerkiksi uida, laulaa nuotion loisteessa, retkeillä metsässä, pomppia trampoliinilla, lueskella kirjastossa ja päästä mukaan teemapäivän huimaan seikkailuun.

Myös Nuorten leirillä on nuoria, joilla on kehitysvamma. Nuorten leirillä kehitysvammaiset nuoret asuvat ja toimivat osana muiden nuorten ryhmää. Ryhmässä on lisätty ohjaajamäärää tuen tarpeen varmistamiseksi.

Diabeetikkona Kiljavalla

Kiljavan Leirikesän yöleireillä on vuosittain paljon diabetestä sairastavia lapsia. He osallistuvat leireille osana muuta lapsiryhmää, vaikkapa omien kavereiden ja sisarustensa kanssa yhdessä. Lapsen leirikokemus ei diabeteksen vuoksi juuri eroa muiden lasten leirikokemuksesta. Myös leirin hinta on sama. Koulutettu leirihenkilökuntamme huolehtii diabeteksen hoidosta leirin aikana.

Kiljavan Leirikesän leireillä lasten hoitotasapainosta huolehtivat erikseen palkatut diabetes-ohjaajat. He osaavat monipistoshoidon toteuttamisen ja insuliinipumppujen käytön, mukaan lukien insuliinisäiliöiden ja -pumpun kanyylien vaihtamisen yleisimmistä pumppumalleista.

Jokainen leirin henkilökunnan jäsen on koulutettu tunnistamaan alhaisen ja korkean verensokerin oireet ja antamaan ensiapu insuliinishokkiin. Koko henkilökuntaa informoidaan diabeetikosta leirissä, jolloin kaikki tavallisesta poikkeava havaitaan nopeasti ja lapsen turvallisuus pystytään takaamaan.

Diabeetikon verensokeria mitataan rutiininomaisesti aina aterioiden yhteydessä sekä lisäksi aina tarvittaessa. Diabetes-ohjaaja laskee lapsen aterioilla ja kanttiinista ostetuista herkuista nautitut hiilihydraatit yhdessä lapsen kanssa. Mahdolliset insuliinikorjaukset korkeaan verensokeriin tehdään kotoa saatujen ohjeiden mukaisesti. Kaikki mitatut verensokeriarvot, lasketut hiilihydraatit ja annetut insuliinit kirjataan ylös. Tämä helpottaa tasaisen verensokerin saavuttamista ja ylläpitoa. Öisin jokaisen lapsen yksilölliseen hoitoon perehdytetty yövalvoja huolehtii lasten verensokerin mittauksesta noin kahden tunnin välein ja tarvittaessa useamminkin.

Vaikka lapsella olisi kotona hyvä hoitotasapaino ja verensokeri pysyisi kurissa, leiriolosuhteet eroavat merkittävästi arjesta ja omasta sairaudestaan hyvinkin huolehtiva lapsi tarvitsee leirillä tukea ja ohjausta. Lasten aktiivisuustaso vaihtelee runsaasti leiripäivän aikana ja verensokerin säätelyä sekoittaa useita kotiolosuhteista poikkeavia tekijöitä, kuten esimerkiksi jännitys sekä mahdollisesti poikkeava ateriarytmi ja ruokailutottumukset. Tämä haastaa diabeteslapsen hyvinvoinnin ja leirikokemuksen kannalta keskeisen tasaisen veren glukoosipitoisuuden ylläpitoa.